aina ei voi onnistua, ei edes joka kerta

Tänään olin kaverini ponin Armani IV:n eli Muhkun kanssa kisoissa Mäntyharjussa. Siellä oli aluekoulukisat, tosin me mentiin vain seuraluokka. Ratana oli Helppo C Tutustumisluokan kouluohjelma. Kisoihin oli ilmottautunu tosi paljon ratsukoita, joten kisat jouduttiin jo aloittamaan klo 8. Joten me jouduttiin aamulla lähtee ajamaan jo viideltä kohti kisapaikkaa.

Kun olin noussu hevosen selkään ja kuullut tuttuni radasta, kun oli ensimmäinen ratsukko, niin tajusin että hei oon opetellu väärän radan. Noh siinä sitte opettelin nopeesti uuden radan, onneks ei ollu vaikee :)

Verkassa poni oli tosi hieno ja liikku eteenpäin ja teki kaiken pyydettävän. Kun mentiin kenttien väliselle tielle odottamaan omaa vuoroa ja heitin raipan pois, niin poni hyyty. Ei ottanu askeltakaan ilman että käskin -.-' Tästä voikin arvata millaista menoa oli kouluaitojen sisällä. Poni ei siis oikeesti liikkunu ite eteen yhtään. Jouduin käyttämään tosi paljon pohjetta ja kannuksii että sain sen laukkaamaan edes yhden ympyrän. Onneks oli aamu ja viileä, kun oli aika rankkaa ratsastaa noin paljon heppaa eteenpäin.

Tavoitteena oli yli 60%, mutta siihen ei päästy. Harmittaa tosi paljon, mutta minkäs teet jos poni hyytyy ku raippa jätetää pois. Mut tuli sentään 59,722% eikä oltu ihan viimesiä. Oliskohan sija ollu 10./16. Tässä vähän tuomarin kommentteja;

Toivoisin lisää energisyyttä raviin ja laukkaan, valmistele siirtymiset, kaunis ratsukko, kiva ratsu. Tsemppiä treeniin!

R.I.P. Juda

Juda

2004-2013

viimeinen aamu

tamma lähdössä viimeiselle matkalleen

Aika juoksee ja loikkii ku aitajuoksija
Ja ikäväl on ikävä tapa sisältää ruoskia
Välil mietin mitä jos tää päivä tulis
Surisinko ja jos surisin kestäiskö ruumis
Mut mä en pysty itkemään
Mun on pakko pureskella tää vaik tää on liian sitkeetä
Nyt muistan vaan hyvät muistot, huonot on haudattu, kaupattu pois
En tiedä miks, mut mul nauraa suu
Mut pala kurkussa mä kidun
Tuntuu et mä virun kuival maal ja koitan hengittää kiduksilla
En voi koskee sua enää illal sä oot poissa
Mut onneks sun kuva hymyilee mun lompakossa
Kaikki yhteiset arjet, yhteiset lomat
Yhteiset rauhat ja yhteiset sodat
Kaikki yhteistä, mut nyt ainakin yks meistä
Ei pysty oikein olee kun yhtäkkii ei yhteistä ookkaan

Sä lähdet, enkä tiedä et tuutko enään takaisin
Vaik kuinka haluaisin
Ouuu, sä lähdet, vaik tiedän ettet sitä ehkä haluaisi
Tuu takaisin
Ouuu

Must tuntuu et mä vaan lipeen ja lipeen
Niin paljon puuttuu, niin moni muisto tekee kipeet
Oon juuttunu paikalle, aika menee ripeet
Mieles kummittelee menneet ja katkenneet siteet
Sillat on palanu, on vaikeet uusii rakentaa
Mun on lähettävä pois ettii jotain parempaa
Just nyt mikään ei tee must tääl onnellisempaa
Tääl jengi näkee pinnan, muttei sen taa
Tai ehkä joku näkeeki, mut en vaa tiedä et kuka
Ja nyt joudun elää sen kaa
Ja nyt mä haluun vaan, kauas, kauas pois täältä
Haluun vaa ottaa rauhas ja selvittää päätä
Pysähdyn ottaa happee ihan vaan hetkeks
Ja taas löydän itteni uudest risteyksest
Ku löydän sen tien mis saan sen liekin palaa taas mun sydämeen
Sit vast on mun aika palaa
Mut nyt mä lähen

</3

 Juda lähti vihreimmille laitumille 12.6.2013. Ikävä on kova, mutta nyt tiedän että tammalla on kaikki hyvin <3

treenailua, kisoja ja soveltuvuuskokeet

Onpas taas mennyt pitkä aika viime postauksesta. Mutta näihin muutamaan viikkoon on mahtunut paljon treeniä, kahdet kisat ja soveltuvuuskokeet Harjussa.

Kuukaus sitten oli tosiaan seuraestekisat meijän tallilla. Menin tallin opetushevosella, 5v piensuokkiruunalla Myrällä 70cm. Poni oli aika laiska, ja en keskittynyt ratsastamiseen. Ja no jos menee iha ok, niin unohan ratsastaa yhtä hyvin viimeselle esteelle ja sehä sit tietysti tiputettiin. Se ärsytti, mutta ei voi syyttää ku itseään.

Kaks viikkoa sitten torstaina aamulla lastasin Finaalin traikkuun ja 6.00 auto starttasi kohti Harjun Oppimiskeskusta. Vuorossa olivat soveltuvuuskokeet aikuiskoulutuksen ratsastuksenohjaajalinjalle. Ensimmäisenä mulla oli haastattelu, mikä nyt meni aika hyvin ja paljon hyö tiesivätkin jo musta ja tulevaisuuden suunnitelmistani, kun oltiin maaliskuussa ja saman tyylinen keskustelu käyty. Stressaavin osa olikin siis edessä..nimittäin ratsastus! Tosiaan lainasin talliltamme opetushevosta Finaalia. En kyseisellä hevosella keväällä paljon ratsastanut, kun se on tosi suosittu tunneilla. Alkuun saatiin verrytellä hevosia itsenäisesti, jonka jälkeen meille annettiin ohjeita mitä tulee tehdä. Tehtiin siirtymisiä, peruutuksia ja pohkeenväistöjä, ei siis mitään ihmeellisyyksiä tarvinnut osata. Sitten vaihdettiin estekamat päälle ja alko esteosuus. Alkuun tultiin muutama kerta kavalettia ympyrällä. Tämän jälkeen pystyä vinolla lähestymisellä molemmista suunnista ja sit vielä kerran pientä okseria. Loppuun tultiin sitten koko rata. Radassa tuli muutama huono kohta. Toisen kerran kun tultiin vinolähestyminen, niin huomasin ettei askel oikein osu ja pyysin Finaalii lähtee vähä kauempaa, mutta herra päätti että haluaa ottaa miniaskeleen ja hypätä sitte.. Myös viimeselle esteelle tultii huonosti ja kielto, mutta kyllä siitäkin sitten yli päästiin. Eniten pelkäsin radassa kolmoissarjaa, ravilähestymisellä ristikko-5,5m-pysty-9,5m-okseri. Mutta tämä olikin ehkä radan onnistunein kohta, tsemppasin siihen parhaiten! Finaalkin oli sopivan reipas, joten sen kanssa oli helppo mennä :) Rata oli siis tämä no 3, joka tulee olemaan välikokeessa, mutta 2 ja 3 esteitä ei ollut meillä ollenkaan.

Saman viikon sunnuntaina oli sitten harjoituskisat ja menin taas tällä ihanalla pikkuruunalla :) Tällä kertaa luokkana 75cm ja VOITTO! Alkuun poni ei oikee liikkunu eteen, mut paljon pohjetta niin olikin sitten radalla tosi reipas. Eka este oli jälleen sen kamalan pelottavan estevaraston kohalla, joten poni punki oikeelle ja meinas mennä ohi, mutta napautin kunnol oikeella pohkeella että yli mennään. Mentiin tosiaan kovaa, sillä moni teki lyhyemmät tiet ja vaikka saivat nollaradat niin ajalla hävisivät silti. Hieno Myräkkä! <3
Menin myös Finaalilla 90cm ja se meni myös hyvin, lukuunottamatta yhtä huonoa lähestymistä, mutta onneks heppa hoiti homman kotiin :) Mutta nollarata ja tuloksena 2.sija!

Mutta tosiaan pelkäsin, että mitä Harjusta tulee. Pääsenkö kouluun vai en. Kun kirje tuli, niin meni pari päivää enne ku uskalsin sen avata. Tasoero pääsykokeis oli suuri. Mutta voin sanoa etten ollut paras mutten huonoinkaan. Mutta kirjeessä luki;

Onneksi olkoon! Sinut on valittu oppilaitoksemme opiskelijaksi seuraavasti: ratsastuksenohjaaja

 Olihan se tietysti kiva saada tuo tieto, mutta en silti ollut alkuun varma otanko paikan vastaan. Noh nyt on otettu koulupaikka vastaan ja yritetään tehdä unelmista totta :)

LOMALOMALOMA!

Lauantaina alkoi elämäni ensimmäinen töistä ansaittu kesäloma. Tosin olen lomalla vain viikon, mutta pitemmällä lomalla varmaan kuolisin tylsyyteen.

Eilen oli tallillamme seurakoulukisat. Lähtöjä oli tosi vähän ja itse menin kaksi rataa.

Ensimmäisenä luokkana oli He C:1 2000. Olin toinen lähtijä ja ratsunani oli kaverin eestinhepparuuna Armani. Olin kyseisellä ponilla ratsastanut kolme kertaa ja kaksi niistä oli maastoja. Poni oli kuitenki sellainen, mitä ite tykkäsin ratsastaa. Se on sukua entiselle vuokraponilleni Antimonille ja ovat kuin kaksi marjaa! ;) Itse olin rataan aikas tyytyväinen. Siirtymät tulevat välillä vähän kättä vasten, mutta pysähdys, peruutus ja lopputervehdyksen pysähdys onnistuivat kyllä yllättävän hyvin. Vasen laukka oli se mikä itseäni jäi harmittamaan eniten, sillä se ei pyörinyt tarpeeksi. Noh ensi kerraksi treenataan vähä enempi :) Pöytäkirjassa yleisvaikutelman kohdalla lukikin; Hyvät tiet, hevonen suorittaa tehtävät kuuliaisesti. Saisi olla hiukan energisempi ja siirtymisiin vielä pehmeyttä. Mutta kaikenkaikkiaan olen rataan erittäin tyyväinen ja tuli 63,500%. Olimme sijalla 4./12. ja ensimmäisiä ei sijoittuneita ja kaikilla kolmella sijoittuneella oli 64,000% eli vähästä jäi kiinni!

Sitten menin vielä kisojen viimeisenä lähtijänä A-merkin kouluohjelman ratsastuskoulun opetushevosella Ein Eternal Life. Kyseisellä tammalla en ollut ratsastanut sitten Ahtiaisen CR-kurssin. Elämäni ensimmäinen A:n rata ja päästiin sentäs läpi! Peräänanto ei säilynyt radan alusta loppuun, mikä tietysti tuo huomattavasti miinusta kun kyseessä on A:n rata. Kuitenkin se meni ihan ok, vaikka on toi heppa paremminkin mun alla liikkunut, mut ehkä sit ens kerralla. Mut nyt prosenttei tuli 51,666% ja sija 5./5.

Ensi sunnuntaina on sitten vuorossa seuraestekilpailut ja ajattelin mennä sinne ratsastuskoulun 5v piensuokkiruunalla Einolan Myräkkä. Ponilla oon hypänny kaks kertaa, ja yhdet kisat (60cm 2.sija), joten nyt menen sen kanssa vain 70cm luokan

Ja blogissa on myös uusi kesäisempi ulkoasu, mitä pidätte? :)

saa hengittää

Eilen ja tänää oli Ahtiaisen Centered Riding -kurssi. Eilinen päivä alkoi tunnin luennolla. Käytiin läpi ratsastajan istunta. Sehän siis koostuu neljästä peruskivestä eli pehmeä katse, syvä hengitys, keskittäminen ja vartalon oikea asento. Näitä harjoitelliin erilaisilla harjotteilla. Luennosta sai paljon irti ja innolla lähti sen jälkeen ratsastamaan ja kokeilemaan miten asiat sujuvat hevosen selässä. Mutta täytyy muistaa, että uuden motorisen taidon oppiminen vaatii noin 10 000 toistoa ja virheen korjaaminen 20 000. Että kyllä pitää treenata jos haluu oman istunnan vielä korjata :D

Tämän jälkeen alkoi sitte valmennukset. Ja ratsuna oli Ein Eternal Life. Aloitettiin painopisteen siirtämiselle eteen ja taakse, siis yksi askel taakse yksi eteen. Aina on opetettu, että kun haluaa hevosen hidastavan niin pitää nojata taakse. Mutta EI, vaan kun halutaan painopiste taakse, niin silloin itse asiassa vähän kallistutaan eteen päin. Samaa treenausta jatkettiin ravi-peruutus-ravi siirtymisillä.

Sitten tehtiin vähän lisäyksiä ja kokoamisia käynnissä ja ravissa. Askeleen saa lyhenemään kun painaa vähän päkiää alaspäin siinä vaiheessa kun saman puolen istuinluu menee alas ja puoleestaa pitenemään, että painaa kantapäätä alas.

Laukannostoissa tuli jälleen yksi ahaa -elämys. Olen tähän asti varmaan aina kääntänyt itseäni lantiosta sisälle ja oon siis antanu hevoselle ihan ristiriitaisia apuja. Vartalo kun kääntyykin vähän ulos, jolloin sisälonkka tulee eteen ja ulkojalka taakse. Ja nämä tapahtuu siis automaattisesti kun vähän kiertää omaa lantiota. Ja sisäjalalla ei siis laukannostossa tehdä mitään, niin kuin minulle on aikoinaan opetettu. Ainoastaan ulkojalalla "polkaistaan mopo käyntiin".

Tänään tehtiin painonsiirtoja sivusuunnassa. Ympyrää pienennettiin painamalla ulkoistuinluuta tiiviimmin satulaan ja suurennettiin sisäistuinluuta satulaan painamalla. Ja tämä piti tehdä silloin, kun istuinluu "upposi" satulaan. Takaosaa väistätettiin ulos ympyrältä ihan vain lantiota hiukan kiertämällä ja omaa painopistettä muuttamalla.

Oma ongelmani on alas painuvat kädet. Tähän sain tosi hyviä vinkkejä. Pitää painaa lapaluita vähän yhteen ja kyynärpäitä alas, näin nyrkit nousee ylös. Ja oikeesti tämäkin toimii. Myös oma istuntani suoristui, vaikka koko ajan tuntui siltä että oon etukenossa. Vinkit oli tosi hyviä ja hyödyllisiä ja poni liikku rennompana ku koskaan enne mun alla :) Ja miten pienellä, pelkästään painolla voi saadakkaan hevosen tekemään vaikka mitä! Suosittelen kaikille CR-kurssia, huomaa kuinka huonosti siellä selässä istuukaa ;)

Mutta kuten otsikko kertookin, eniten kuultu kommentti valmennuksien aikana oli "saa hengittää". Uusiin asioihin keskitty niin paljon, että hengittäminen unohtu. Kuvat tältä päivältä ©Mervi.

uusi alku

Poistin blogin, mutta aattelin että ehkä sitä vois sittenki välillä kirjotella. Mun elämässä ei nyt oo kummempii tapahtunu, töitä, koulua ja Juda. Mut jos nyt kirjottelis aina välillä. Uuden ulkoasunki tein, kun tein eka kerran ite bannerin. Mitä tykkäätte? Noita on sen verran hauska tehä, et jos kaipailet banneria nii ota yhteyttä! :)

Käytiin 2.3 Judan kanssa estekisoissa 80cm arv. AM5. Nollaradat tuli sekä perusradalta että uusinnasta. Oltiin kuitenki neljänsiä, ensimmäisiä ei sijoittuneita. Voittajalle hävittiin 7,63s ja kolmannelle 0,8s. Mut periaattees oli hyvä et oltii "hitaita", kun tarkotuksena oli rata missä heppa pysyy kontrollissa.

Harjun viikkojakin on ollut ihan liikaa, tai turhan usein. Mut jos sitä sit kahen viikon päästä näytössä osais jotain kun on siellä rampannu nyt niin paljon. Vuorossa siis hevosenhoito ja hyvinvoinnista huolehtiminen -tutkintotilaisuus. Siihen kuuluu esimerkiksi kengitys ja anatomia.

lähiviikko part. 2

Olin taas kolme päivää Harjussa.

Maanantaina oli ekaks aamulla teoriaa hevoskasvatuksesta ja -jalostuksesta. Puhuttii rokotuksista ja madotuksista.
Iltapäivällä oli kengitystä. Alkuun teoriaa ja sit otettii hepat ja mentiin kengityspajalle. Mun hepalla oli irtokenkä, eli jouduin vaan vuolemaan ja lyömään kengän takas. Alkuun se naulojen lyöminen tuntu pelottavalta mut ei se enään.

Tiistaina oli heti aamusta kengitystä ravitallilla. Oli hiukan turhaa kun meitä oli monta ja vaan yks hevonen niin suurin osa ajasta meni siihe ku vaa hengaili.
Iltapäivästä oli varustehuoltoo ja ekana työnä tehtävä avaimenperä siis valmis. Nyt pitäs sit keksiä et teenkö vyön vai nahkariimun varustehuollon työnä.

Keskiviikkona aamulla ekaks käytii vähän opon asioita ja tulevaa talliviikkoa, kun tallimestari tuli käymään. Sen jälkeen oli jällee teoriaa hevoskasvatuksesta ja -jalostuksesta. Tällä kertaa puhuttii sukulaisuudesta ja sukusiitoksesta. Ja laskettii kuinka sukusiittosii jotkut hevoset on, tästä pääset bloodbankiin.
Iltapäivästä oli jälleen kengittämistä. Tällä kertaa sain harjotella myös kengän irrottamista. Ja jouduin myös lyömään yhden irtokengän kun tunnille menevä hevonen tuotiin pajalle ja minut käskettii lyömää kenkä jalkaa. Kengittäminen on oikeestaan aika kivaa ja haastavinta siinä on se vuoleminen, kun ei tiiä kuinka paljon sitä voi vuolla. Ja sit tietysti se että se kenkä ja kavio on suorassa. Onneks näytössä on vaan kengän irrottaminen ja takas laitto, ei vuolemista :)