14 tunnin työpäivän jälkeinen angstipostaus

Joo eli ei kannata lukee pitemmälle jos ei jaksa lukee taas tälläst kauheeta angstia. Oon nyt vaan väsynyt ja pakko purkaa päätä vähäse. Mut tänää oli siis pitkä päivä ja ei varmasti jäänyt viimeseks. Aamul kello soi viideltä ja sit vaa vaihoin vaatteet ja menin talliin, en jaksa ees aamupalaa syyä aamusin ku pitäs herätä sit viel aikasemmi :/ Mut ehkä täl taval laihun ku en syö päivän aikana ku pienen lounaan :D

No mut sit tosiaa mullaha on ollu suunnitelmis ostaa toi ihana pikku-Tore. Mut joo tässä yks nimeltä mainitsematon henkilö taas kerra haukku mun taidot alas ja sano et mulle ei kenenkää piä myyä hevosta ja nuoren hevosen vaa pilaisin. Eihä mun kuulemma muutenkaa kannata nousta minkää hepan selkää ku vaa pilaan ne.. Noo ehkä mä siis lopetan haaveilemisen omasta pikku-Toresta tai ylipäätää omasta hevosesta. Samal voisin sanoo että en siis varmaa viiti enää hevosen selkää nousta..

Mut ehkä mä nyt sit piän pienen bloggaustauon, tai tää on vaa kohta täynnä tälläsii angstipostauksii..

Ja loppuu viel vähä Toren kuulumisii :) Eli lauantaina ratsastin vähäse Torea ja poika oli oikein kiva :) Tänään oli sitte vuorossa juoksutusta sivuohjien kanssa. Tosin Susanna sitä tais suurimmaks osaks juoksuttaa ku mie en oikee osaa.. Huomenna sitten tulee kengittäjä ja Toren kaviot vuollaan, sillä ei oo siis vielä kenkiä. Ja perjantaina luultavasti ois madotuksen vuoro.

Mut palailen bloggailee ehkä joskus vielä :)

mä pyydän et ”pliis, antakaa apua”

Tänään tuli eka kertaa koti-ikävä. Vai voiko mulle ees tulla koti-ikävää ku eihä mulla oo kotiakaa? Kirjat on isän luona, mutta en mä sitä kyllä kodikseni enään osaa sanoa ja äitin koti ei oo mun koti koskaan ollukaa. Nooh ehkä mulla tuli ikävä Suomeen tai jotaki? Nii ja tuli mulla yhtä ihmistäkin ikävä, mutta siitä en nyt puhu enempää ku joku lukija saattaisi kyseisen ihmisen tunnistaa.

Sä lähdit kauan sitten, tunnen vieläkin ikävää
Ja sitä etten pysty sua kädestä pitämään
Kerrasta kestävää ja kerrasta poikki
Nyt on se aika kun rakkaus vihdoinkin voitti
Tää on ikävällä ikävämpää, ikävämpää tapaa ei
Ikäväänkin voi kuolla, ikävä tappaa
Ikävä kamppaa ja on vaikeeta taistella vastaan
Niitä tunteita joita ei pysty vaihtaan 

Ja tässä mietin et jos pääsisin sinne Iisalmee opiskelee, mikä ois se mitä haluisin, niin mite mun heppailujen käy? Iisalmes ei oo mitää hyvää ratsastuskouluu, enkä kyl sellaselle enää tahtoiskaa. Ja nooh mitä oon kattellu nii eipä siel pahemmi noita vuokrahevosiakaa näytä olevan. Joten heppailut siis taitaa olla pelkästää silloin tällöin herkkua koulussa? Miks mä sitte opiskelisin jotain hevosiin liittyvää? Voitte vaa kuvitella paljon seki ärsyttää ku eka iskä lupas mulle sitä omaa hevosta ja pari päivää sen jälkee perui kaiken. Noh ehkä pitää sit tahallaa pilata pääsykokeet (jos niihi pääsen ees), että sit vois opiskella jotai muuta ja jättää siis kokonaa heppajutut??

Ja en välillä tiiä miks oon nytki heppahommis. Tiedän et oon täällä se paskin ja mulle on kaikki pitäny opettaa kädestä pitäen. Oon hidas ja huono kaikessa. Mitä mä teen täällä? Miks joku ei vaa vois sanoo mulle suoraa et oon nii paska et ei mun "apua" täällä kaivata et voisin vaa ostaa lentoliput ja palata Suomee takas.

Tulipas kauhee angstipostaus. Oon koko päivän vaa itkeny, pitkästä aikaa tällee :o Ehkä vois nyt itkee itsensä uneen..