Viimeset 9 päivää oon ollu meijä tallilla kokonaan yksin ja ei oikeestaa oo ollu mitää ylimäärästä tekemistä. Ainoostaan karsinoitte siivousta, hevosten tarhausta ja ruokkimista. Sitte oon ratsastellu Torella ja loppu ajan oonki vaa ottanu lungisti. Noh huome tää "lomailu" loppuu ja paluu taas arkeen. En kyl tiiä mite tuun selviimään aamusta ku en voikkaa tulla aamupalalle sen jälkeen ku oon tehny tallin, niiku nyt oon tottunu. Ja nyt ku mun pään ei oo tarvinnu stressata mistää, tai ei oo tarvinnu ajatella mitään nii on ollu kiva. Mut nyt huomaa et aloin jo stressaamaa huomisesta :/ Ja kyl nyt jo aamusin huomaa et ku on 13 aamua heränny joka aamu talliin, nii tekis jo mieli ees yrittää nukkua pitempää. Mut sit mulle ei kyl sovi myöskää sellaset nukkuma-aamut, et voisin mennä tallii vähä myöhempää ja tehä sit kaikki tallin työt, koska mitä myöhemmi mä alotan siivoo karsinoita nii sitä enemmä alan stressaa siitä päivästä että monee asti joudun olee tallissa.
Mut enään 4-5 viikkoa täällä ja sitten ois paluu Suomeen. Eli ammattikorkee tai oppisopimus siis kutsuu. Oon tän koko päivän miettiny et kumpi ois fiksumpi päätös. Ammattikorkee tarjois ehk enemmä työpaikkoja, mut en tiiä jaksanko sitä teoriittesta opiskeluu. Ja kuitenki ku haluis ratsastuksenohjaajaks ja toi opparin palkka kyllä kiinnostas. Sillo ois nimittäi varaa ostaa ja ylläpitää Tore. Ja itekki pystys vielä elämään siinä samalla. Ja kuitenki oon täs miettiny et jos lähen amkkiin nii sit varmaa pitää luopuu ratsastuksesta, koska sit ei yksinkertasesti oo rahaa ja aikaa enään. Hmmmmm, miks pitää tehä elämästä näin vaikeeta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti