Perjantaina oli Paken kouluvalkka. Ajattelin että siitä ei tule mitään, kun en saa Judaa kulkemaan oikeinpäin.
Alkuun tehtiin toisella pitkällä sivulla avoa käynnissä, sitten L:ään pysähdys ja 6 askelta peruutusta. Tosin mun piti saaha vaa Juda peruuttamaan suoraan ja pidettyy ohjat kädessä ettei se revi päätään alas tai yritä pompata pystyyn. Peruutukset kuitenkin alko sujumaan pikkuhiljaa paremmin. Peruutuksesta lähettii suoraan raviin ja toiselle pitkälle sivulle tehtiin loiva kiemura. Tässä vaiheessa Juda kulki vielä aika jännittyneesti ja pää ylhäällä.
Sitten mentiin kaikki isolle keskiympyrälle oikeaan kierrokseen. Puolet ympyrästä tehtiin väistöä ja toinen puoli taivutettiin ja tehtiin puoleen väliin voltti vasemmalle. Väistöissä ois pitäny mennä harjotusravissa, mutta Juda jännitty ja tarjos laukkaa, joten kevensin väistötkin että sais ees vähä väistettyy. Kun lopetettiin väistöt ja taivuteltiin vain ympyrällä, ja molempien lyhyin sivujen kohalle tehtiin voltit vasemmalle, niin Juda alko rentoutumaan. Pystyin eka kertaa istumaan siellä harjotusravissa ja se tunne ku hevonen alko liikkumaan rennostin oli mitä mahtavin.
Tässä pari kuvaa © Pinja. Ja tosiaan mun kameralla saa vaan tän laatusta kuvaa maneesista, kun siellä on niin pimeetä.
Laukat ja sen jälkeiset ravit ei sit mennytkään enää hyvin, koska laukassa Juda jännittyy ja nostaa päänsä tosi ylös ja se kun innostuu laukkaamisesta niin paljon niin se on nyt meillä se haasteellisin asia, mut sitä pitääki alkaa treenaamaan. Ja mun pitää itekki opetella ratsastamaan alapohje kiinni, koska heti kun Juda alkaa kuumumaan niin irrotan pohkeen kyljestä. Ravissakin se kulkee rennommin ku muistan pitää sen alapohkeen kiinni. No tästä ei oo ku tie ylöpäin.
Eilen oli sitte vähä kevyempi treeni käynnissä ja ravissa. En voi ymmärtää et miten yks valmennus voi tehä nii paljon, mutta vähä aikaa ku olin ravaillu nii Juda alko menee tosi rennosti. On mulla ihana heponen <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti